Siirry sisältöön

Soppatykki ja AY-liike

Työllisyyspolitiikka ja irtisanomisten helpottaminen…

 

Aihe johon on työnantajan roolissa pakko ottaa kantaa. Itse ajattelen asiaa pienyrittäjän näkökulmasta.

Työllisyyspolitiikka ja irtisanomisten helpottaminen on aihe, josta voisi kirjoittaa monella tapaa ja tunteita herättävästi. Nykyajan työpaikoilla ei ole enää mielestäni perinteistä työnantaja – työntekijä taisteluita. Ajattelen, että osapuolet ovat yhdistyneet ja pelaavat samaan määränpäähän, ainakin toivon niin. En tiedä ketä palvelee asetetut ylityökiellot ja lakot. Kysynkin, mitä hyvää lakoilla on viimeksi on Suomessa saatu aikaan pitkällä aikavälillä? Esim. käynnissä olevasta JHL:n lakosta kärsii lapset ja vanhukset, jopa kuntourheilijat, jotka ei pääse harrastamaan omaa lajiaan, saatika koska viimeksi on nähty vapaaehtoisten yrittäjien hankkimia soppatykkejä koulujen pihassa…

Toivon todella, että jonain päivänä löytyy ratkaisu, jolla työntekijöiden ja työnantajien nykypäivän intressit saadaan ratkaistua ja päätöksentekoa voidaan lisätä paikallisesti ja nimenomaan siten, että ratkaisuus saadaan aikaan nopeasti.

Yritysten toiminta on muuttunut niin hektiseksi, että muutamassa kuukaudessa, joskus jopa viikossa, tilanne voi kääntyä päälaelleen. Tähän reagointi vaatii paikallista sopimista ja koko työyhteisön hyvää yhteishenkeä ja yhteistä tavoitetta.

Työilmapiiriin ja työntekijöihin todellakin kannattaa nykypäivänä panostaa. Uskallan väittää, että ei ketään tahallaan ja ilkeyttään irtisanota työstä, siihen on aina työnantajalla jokin syy. Määräaikaisuus ja koeaika yleensä riittää, mutta entäs jos ei, missä on esim. pienyrittäjän turva silloin?

Erikoista on se, että ammattiliitot kiukkuaa hallitusta vastaan, vaikka valtiovalta tukee niitä enemmän kuin ehkä mitään muuta yhteiskunnan sektoria. Itse asiassa voi sanoa, että valtio on liittojen suurin rahoittaja. Päinvastoin kuin kaikki muut yleishyödylliset yhteisöt niin AY -liike nauttii jäsenmaksujen veronvähennysoikeudesta, joka menetettyinä verotuloina merkitsee noin 500 miljoonaan euron verotukea vuosittain. Lisäksi AY -liike nauttii pääomatulojen verovapaudesta määrällä, joka nousee kymmeniin miljooniin euroihin. Ammattiliittojen jäsenhankintaa tuetaan varsin runsaskätisesti maksamalla suurin osa littojen työttömyyskassojen menoista. Ei tällaista järjestelmää ole muulla kuin Suomessa!!! Miten ammattiliitot osoittavat kiitollisuuttaan saamastaan tuesta? Aika heikosti, ilmeisesti tukea pidetään aika lailla itsestäänselvyytenä ja heille jopa kuuluvana. Ammattiliittojen uhittelussa taitaa sittenkin olla kyse enemmän oman profiilin nostamisesta. Jollain tapaa pitää osoittaa oma tarpeellisuus, aivan sama kuka kärsii ja miten. Ja kyllä, itse kuulun myös liittoon.

Tulevaisuudessa markkinoiden muutokset näkyvät aina vaan tiuhemmassa tempossa. Yrityksiä/tuotteita/markkinoita/ammatteja/työtehtäviä tulee ja menee. Ei kenellekään voi taata pysyviä työpaikkoja. Suurilla yrityksillä on pieniin verrattuna monin verroin helpompaa vastata markkinoiden haasteisiin niin tuotannon kuin työllisyydenkin suhteen. Tuotantoa voi siirtää paikasta toiseen, kysynnän puolella on aina paljon asiakkaita, yrityksen sisällä voi tehdä erilaisia siirtoja. Pienillä yrityksillä näitä sopeutusmekanismeja ei ole. Jotenkin tätä epäsuhtaa pitää tasoittaa pienten yritysten osalta ja vielä niin, että pienennetään pienyritysten suurimpia riskejä. Jos työllistämisestä tulee liian vaikeaa, se yksinkertaisesti vain loppuu. Eivät siihen mitkään torikokoukset auta. Omituista on, että vain hetki sitten kaikki olivat vaatimassa yritystukien lakkauttamista, mutta nyt ne on taas keksitty uudestaan muka rekrytointiriskien pienentämiseksi.

Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Saku Ojala

AVA ProRent Oy

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jätä yhteystietosi ja olemme sinuun yhteydessä mahdollisimman pian.